Työelämä tarvitsee selkosuomea
07.03.2023
Autan joitakin ulkomaalaisia tuttuja suomen kielen oppimisessa. Se on minulle harrastus ja palkitsevaa auttamista. Se on myös monessa mielessä silmiä avaavaa. Me kantasuomalaiset puhumme aivan liian vaikeasti, jotta olisimme ymmärrettäviä kieltä opiskelevalle erikieliselle. Oppija tarvitsisi paljon hitaampaa ja selvempää puhetta. Mutta kun se tuntuu suomalaisesta oudolta puhua hitaasti ja selkeästi ja siksi se jää tekemättä. Ja kun puhumme ihan normaalilla nopeudella ja tuttuja sanoja käyttäen, suurin osa puheesta menee ohi.
Suomessa on enenevässä määrin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä monimutkaista kieltä: maahanmuuttajat, ikääntyneet ihmiset, ja ihmiset, joilla on jokin vamma, joka heikentää ymmärtämistä. Ylen arvion mukaan Suomessa on jopa 750 000 ihmistä, jotka hyötyvät selkokielestä. Yle onkin tarjonnut uutisia selkosuomeksi jo 30 vuotta. Selkokieli on oma erityinen lähestymistapa asiaan. Selkokielessä käytetään helppoja sanoja ja lauserakenteita. Mutta varsinainen selkokieli ei ole sama asia kuin hyvin kirjoitettu yleiskieli. Esimerkkinä voi olla vaikka kutsu lääkäriin:
Tavallista viranomaisviestintää: Teille on varattu aika vastaanotolle 8.3.2023 klo 12:00.
Selkosuomea: Tule huomenna keskiviikkona lääkäriin kello 12:00.
Selkokieltä voi sekä puhua että kirjoittaa. Se on jokaisen opittavissa. Oikeastaan meidän kaikkien pitäisi työelämässä puhua puhekielistä ”selkokieltä”, jos haluamme saada viestimme perille. Lisää infoa selkokielestä mm. Selkokeskuksesta https://selkokeskus.fi/
Mediatalo Keski-Suomalainen (kuva) järjesti 7.3. Helsingissä mielenkiintoisen seminaarin selkosuomen käytöstä suomalaisessa yhteiskunnassa. Selkokielinen viestintä. Tämä teema tulee tulevina vuosina olemaan entistä enemmän esillä.
